Usko, toivo, rakkaus. Siinä vasta pakkaus!

Usko, toivo, rakkaus. Siinä vasta pakkaus!

Sain juuri mahtavan tilaisuuden olla kuuntelemassa kolmea erittäin menestynyttä ja suosittua valmentajaa. Bob Proctor, Oddmund Berger ja Sandra Gallagher auttoivat suomalaisia luomaan omaa menestystään eilisessä seminaarissa. Olen niiiiin kiitollinen ystävälleni, joka mahdollisti osallistumiseni. Koko päivä oli täynnä oivalluksia, mieletöntä energiaa ja positiivista asennetta! Nyt vasta alkaa työ saada ne kaikki viisaudet käytäntöön.

Seminaarissa käsiteltiin paljon uskoa, uskomuksia ja ajatusmalleja. Miten muiden luomat ajatusmallit ohjaavat omaa elämäämme, unelmiamme ja käytöstämme. Imemme näitä ajatusmalleja jo vauvasta lähtien. Tietoinen tajunta ei ole silloin vielä kehittynyt, joten kasvamme ajatusmallien keskellä, jotka menevät suoraan alitajuntaan vaikuttaen sitten sieltäkäsin koko elämämme ajan. Ellei tee tietoista muutosta.

Ajatusmallien negatiivinen vaikutus tulee esille ehkä konkreettisemmin silloin, kun päätät kertoa ympäristöllesi jostain ideasta. Unelmasta, jonka aiot toteuttaa. Harva valitettavasti sanoo samantien, että go for it! You can do it! Useampi katsoo vähän pitkään, että jaa... Oletkohan nyt ottanut oikeat pillerit vitamiinipurkista tänään. Tai tyrmäävät idean samantien sanomalla, että eihän sinulla ole keinoja tai miten aiot sen toteuttaa.  Ja noin... Sinne lensi innostuksen kipinä ja sammui. Useat antavat tässä kohtaa ajatusmallien vaikuttaa ja alkavat itsekin uskoa, että olihan se kiva idea, mutta koska en tiedä toteuttamisesta, jätetään asia. Ja mitä silloin tapahtuu? Aloitat hitaan sisäisen kuolemisen...

Tästä päästään vihdoin uskoon. Mihin sinä uskot? Uskoa voi monella tavalla. Henkisellä tiellä usko on olennainen osa arkipäivää eri muodoissaan. Voit uskoa jumalaan, energiaan, henkiin ja ylimaalliseen elämään. Maallisemmalla tasolla voit uskoa itseesi, voit uskoa unelmiisi. Usko on mielettömän vahva asia ja se todella siirtää vuoria!

Monilla menestyneillä ihmisillä on vahva usko. Niin vahva usko ideaan ja unelmaan, että sitä ei järkytä mikään. Muiden ajatusmallit (jotka siis ovat omiakin ajatusmallejamme) pystytään murentamaan tai niistä ei välitetä ollenkaan. Näet maalin niin kirkkaana edessäsi, että tie sinne on suora. Innostus palaa silmistäsi ja tekee elämästäsi upean matkan kohti päämäärää.

Unelman toteuttamiseen ei juuri muuta tarvita kuin uskoa. Usko manifestoituu tekoina suorastaan automaattisesti, sillä kun teet unelmastasi itsellesi todentuntuisen, teet asoita sen hyväksi. Kaikki soljuu luontaisesti eteenpäin. Toki virheitä mahtuu ihmisen tielle aina asiassa kuin asiassa. Mutta se määränpää... J Saatat tavata sellaisia ihmisiä, jotka voivat auttaa unelmasi toteutumisessa. Löydät viisautta, joka auttaa pääsemään tavoitteeseen. Uskottava se on! Lähipiiristäni löytyy monia esimerkkejä, jotka menevät tällä hetkellä huimaa vauhtia kohti unelmaansa. Koska ovat uskoneet siihen. Vaikeuksien kautta voittoon. Myös omassa elämässäni olen pistänyt uskon koetukselle ja halutut asiat ovat toteutuneet!

Usko on tärkeä myös ihmissuhteissa. Uskotko toiseen ihmiseen? Hänen hyviin ominaisuuksiinsa ja näetkö niitä. Jos sanot tässä vaiheessa, että maailmassa on oikeasti pahoja ihmisiä, niin kyllä uskon mustuuteen ihmisissä, ehdottomasti, mutta tässä auttaa jälleen valmennettu intuitio. Gut feeling kertoo kannattaako luottaa. Siispä sitä kannattaa opetella kuuntelemaan. Anna vaiston erotella mitä polkua kuljet. Ja kenen kanssa kuljet. Silloin voi hyvillä mielin luottaa ja uskoa ihmisiinkin.

Tein tietoisen päätöksen suunnata vielä enemmän positiivisuuteen. Olen aina inhonnut väittelyä ja kritiikkiä. Siispä heitän ne romukoppaan nyt heippa vaan lopullisesti! Keskityn positiivisiin asioihin ihmisissä ja asioissa. Haastan itseni, sillä olen luontaisesti analysoinut ihan kaikkea aina kaikilta mahdollisilta kanteilta. Se on turhaa. Luotan intuitiooni, joka aina on vienyt oikeaan suuntaan, kun olen sitä kuunnellut. Ja kyllä, ihan täydestä sydämestä voin myöntää ja huutaa, että I Trust and I Believe! Uskon kauneuteen ihmisissä, maailmassa, ihan kaikessa. Mihin keskität energiasi, se lisääntyy. Ja tiedän, että se omakin unelma odottaa ihan kulman takana toteutumistaan J

”Trust in dreams, for in them is hidden the gate to eternity” – Kahlil Gibran

Ymmärryksestä

Kerroin tyttärelleni yhdestä läheisessä ihmissuhteessa tapahtuneesta mahdollisesta muutoksesta. Asia oli pakko kertoa, sillä se vaikuttaa myös tyttäreni elämään. Pitkitin asiaa niin kauan kunnes oli pakko kertoa jotain. Pidättelin omia kyyneleitäni ja annoin tilan lapsoseni kyynelille.

Hetken päästä tyttäreni rauhoittui ja toi minulle piirroksen. Oikeastaan kaksi, joista toisessa oli näiden kahden ihmisen välinen enkeli, joka pyysi heitä pääsemään ymmärrykseen. Miten luontaisesti viisaita pienet lapset ovat! Siinä toisessa piirroksessa oli piirretty sydän ja vieressä teksti: ”Rakkaus. Kyllä (toinen osapuoli) hän ymmärtää”.

Sillä hetkellä oli jo todella vaikea pidätellä kyyneleitä. Kun ymmärtää sillä silmänräpäyksellä mikä henkinen kapasiteetti ja universaalinen viisaus lapsissa asuu. Luontaisesti.

Ymmärrystä tähän maailmaan tarvittaisiin niin paljon lisää. Uskon, että ymmärryskyky on jokaisella sydämessä. Tiellä on vain elämän aikana saatuja rojua niin paljon, että ymmärryksen säde ei pääse sieltä esille. Ego tuottaa jälleen oman osansa ymmärtämättömyydelle. Ego loukkaantuu helposti ja myös pitää kiinni siitä ärtymyksen ja turhautumisen tunteesta kynsin hampain. Uskon silti, että sydäntasolla ihminen ymmärtää intuitiivisesti. Antaisi vain anteeksi itselleen ensin sen, että ymmärtää ja nöyrtyisi hieman raivaamaan sitä rojua pois. Se nimittäin voisi vapauttaa aikalailla.

Miten paljon ihminen sitookaan energiaa negatiivisiin tunteisiin. Kostonhimo, toisen ihmisen ajatteleminen kielteisesti ja vaikka mitkä tunteet. Jospa nuo tunteet osaisi aina ajatella nopeasti pois. Ärtymys ja turhautuminen. Lähettää ne kaarnalaivalla ulapalle, puhaltaa pois tai vaikka polttaa mielessään. Visualisointi on tehokas tapa puhdistaa ajattelua. Minulle tulee jo pelkästään tuosta vapautunut olo. Päästä irti negatiivisista tunteista. Jos haluat kokeilla hieman extremempää ymmärryksen lisäämistä, voit keskittyä ajattelemaan toiselle hyvää ja kietoa toinen ihminen kauniisiin asioihin. Johan alkaa sydän sulaa ja ymmärrystä  tulla pikkuhiljaa enemmän. Ja uskonpa vielä, että ymmärryksen lisääntyminen on rakkautta itsessään. Haluatko rakastaa? Haluatko ymmärtää? Kokeile, voit yllättyä sen positiivisesta vaikutuksesta elämääsi.

Ihmeitä tapahtuu. Myös ymmärryksen ihmeitä. Onneksi uskon ihmeisiin J Myös lapseni ihmeelliseen kykyyn tietää asioita. Toivon, ei – itseasiassa jopa luotan siihen, että piirroksen asiat toteutuvat.

”Vain sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.”

Antoine de Saint Exupery ~ ”Pikku Prinssi”

Anna rakkauden kiertää

“If you love somebody, let them go, for if they return, they were always yours. And if they don't, they never were. “

Että minä sitten rakastan Kahlil Gibrania! Tästä viisaudesta on tullut yksi elämäni ohjenuorista. Miksikö? Se on ehkä vaikein tehtävä oppia.

Rakkauden tulisi aina olla vapaata. Sen tulisi kiertää, virrata, lentää, mennä eteenpäin - jotta se voi tulla takaisin. Meillä ihmisillä vain on annettu rasitteeksi ego. Tuo pieni pirulainen, joka kuiskailee toisella olkapäällämme pitämään kiinni omasta edusta. Minua on loukattu. Sinä saat siitä maksaa. Jos minä pidän tiukasti kiinni, et pääse karkuun. Minä haluan sinut! Tottakai sinäkin haluat minut. Minä, minä, minä. Huomaa minut!

Mitä enemmän pidämme kiinni sitä varmemmin menetämme. Koska emme osaa päästää irti. Harva on oppinut, että puhaltamalla rakkauden eteenpäin kuin höyhenen, se höyhen palaa kämmenellemme nopeammin. Mutta kun yrität sulkea kämmenesi, höyhen lähteekin salamannopeasti uudelleen lentoon. Tai se rutistuu kosteaksi ja se ei enää toimi.

Jos pidät kämmenesi kiinni (sen höyhenen rutistuessa sisällä) et myöskään voi vastaanottaa lisää höyheniä. Lisää rakkautta. Uskon, että ihmiset on tehty rakkaudesta. Lapset syntyvät rakkaudenteosta. Jos pieni lapsi ei saa rakkautta, se masentuu ja pahimmassa tapauksessa menehtyy. Rakkaus on syvin toiveemme ja kaikki sitä etsivät. Kyllä, myös ne, jotka sen yrittävät niin kovasti sulkea ulkopuolelle. Olemalla koppavia, eläen kertakäyttösuhteita toisensa perään, tai erakoitumalla. He ehkä eniten sitä tarvitsisivat. Aitoa pyyteetöntä rakkautta.

Miksi rakkauden on niin vaikea antaa kiertää? Ajatellaanpa vaikka ihmistä, joka on rakastunut. Maailma hymyilee, kaikki näyttää niin kauniilta. Jumaluus asuu jokaisessa vastaantulevassa ihmisessä ja tiskitkin voivat hyvin lojua pari päivää. Työt hoituvat itsestään ja pienet mokailut töissä johtuen yön pikkutunneille menneistä keskusteluista ja hellistä hetkistä annetaan anteeksi, koska rakastunut säteilee. Hän säteilee positiivista energiaa kaikkialle ympäristöönsä ja pomokin vain naurahtelee että mitäs pienistä. Päivät, viikot ja kuukaudet vierivät. Huuma menee ohi ja alkaa rakastamisen opettelu. Tässä vaiheessa jompi kumpi rakastavaisista alkaa kaivatakin enemmän vapautta. Tiivis suhde on joskus kuin vakuumi. Alkaakin kaivata hengittämistä. Toinen pelästyy. Miksi tuo ei enää huomioi minua samalla tavalla. Mitä olen tehnyt väärin? Ja kämmen alkaa sulkeutua. Tuo ihana mies tai nainen, joka vasta viikko sitten sanoi rakastavansa minua niin paljon, että sanat eivät riitä, haluaakin nyt omaa aikaa. Ei enää iltapuheluita. Ei kutkuttavia chat-keskusteluja työnlomassa (kun ei voinut odottaa iltaan asti, että saa taas olla lähellä). Mitä ihmettä? Onko sillä joku toinen? Ja näin alkaa höyhen liiskautua...

Voi kumpa suhteen vaiheet avautuisivat kumppaneille aina samaan aikaan. Mutta se olisi liian helppoa. Emme itsekään tiedosta omaa vapaudentarvettamme ajoissa. Miten sen voisi toinen siinä tapauksessa hellävaraisesti huomata. Joskus voi toki olla niinkin, että toinen sen huomaa, mutta vapautta tarvitseva ei sitä itse tiedosta tai myönnä. Kunnes riuhtaisee itsensä irti. Monesti melko dramaattisin kääntein, mihin sisältyy paljon tässä vaiheessa eroavia pariskuntia. Höyhen, joka tarvitsisi ilmaa alleen voidakseen palata takaisin, joutuukin kämmenen sisään.

Pidäppä kämmeniäsi yhdessä muutamia minuutteja. Niinpä, kämmenet alkavat hiota ja tuntua limaisilta. Siellä se höyhen sitten on odottamassa tukehtumista. Ilmavat höyhenen suortuvat alkavat näyttämään rumalta. Niinkuin sen läheisen vapautta kaipaavan rakkaan ominaisuudet. Eihän tuo ole ollenkaan se, johon rakastuin. Kyllä se on. Et vain näe niitä kauniita ominaisuuksia, koska liiskasit ne suortuvat...

Me kaikki tarvitsemme ilmaa, jotta voimme hengittää. Suhde tarvitsee ilmaa, jotta se voi hengittää. Itsestäänselvää. Toki. Mitä jos höyhentä kannustaisi lentämään aiemmin? Jos hieman antaisi puhallusapua lentämiseen. Ja kun eniten tunnet tarvetta sulkea kämmen, avaisitkin sen täysin auki. Luottaen siihen, että höyhen palaa takaisin. Kun kannustat sitä lentämään, se palaakin nopeammin.

Mitä enemmän annamme rakkauden kiertää vapaasti, sitä enemmän sitä tulee tilalle. Opimme rakastamaan itseämme ja toista ihmistä pyyteettömästi. Ehkä kysymys onkin juuri siitä. Kun uskaltaa luottaa, rakastaa, ja hyväksyä ennenkaikkea itsensä, tila on helpompi antaa toisellekin. Jotta voit luottaa, rakastaa ja hyväksyä itsesi, kämmenen on oltava avoinna. Sillä rakkautta on niin monta lajia ja sitä on kaikkialla. Voit vastaanottaa vain pitämällä kämmenen auki. Sydämen auki.

Tervehdys!

Olen pitkään olen miettinyt blogin aloittamista. Miksi kummassa siinä menikin näin kauan? Tuumasta toimeen vaan :)

Tarkastelen elämää rakkauden ja henkisyyden kautta. Ne vievät eteenpäin ja tulen tässä blogissa ihmettelemään elämää näiden teemojen tiimoilta. Saatanpa joskus innostua kirjoittamaan värikkäästikin. Joskus mennään syvissä syövereissä ja välillä kieputaan pilvissä. Toivottavasti pidät lukemastasi.

Rakkautta ja valoa <3